Avataanpa hieman käsitettä Ikea-koti. Tarkoittaako se kotia, joka on sisustettu pääasiassa Ikea-kalusteilla vai kotia, joka näyttää Ikean kuvastolta?  Sanalla on tietyllä tapaa minun korviini negatiivinen kaiku. Kerran jos toisenkin olen kuullut kommentin “no onpa Ikea-koti”, eikä sitä ole sanottu ystävälliseen sävyyn. En ehkä ole kommentoijien mielestä onnistunut luomaan lainkaan persoonallista ilmettä, vaan toteuttanut kaiken kuvaston mukaan. Myönnän sen olevan osaksi totta, melkein menisi kuvaston sivusta: :)

Niin, kumpaan kastiin tämä sitten meneekään.

Olen toistaiseksi päässyt yli jonkinlaisesta kotiahdistuksesta ja jättänyt kommentit omaan arvoonsa. Koska sängyn myötä viimeinenkin muualta hankittu huonekalu vaihtui Ikeaan, voisi sanoa, että asumme katalogin sivuilla. Onnellisesti omassa kodissa siitä huolimatta.

Vähänkään uudemmat puhelinmallit muistuttavat nykyään enemmän tietokonetta kuin puhelinta toimintojensa puolesta. Olen vähän kapinoinut sitä vastaan ja valinnut käyttööni hintaluokan halvimpia peruspuhelimia. Nyt kuitenkin joutui taipumaan, kun mies tarvitsi itselleen uuden liittymän ja juuri sitä sopivaa myytiin vain kytkynä puhelimen kanssa. Minä, noh, en varsinaisesti tarvinnut uutta puhelinta, mutta kun oli ihan pakko ottaa, niin ei kai siinä muukaan auttanut. ;) Olihan se aikaisempi jo näytöstä rikki pudottuaan viikon käytön jälkeen katukiveykseen.

Nokia 5230

Puhelimen “aikaisempi malli” Nokia 5800 XpressMusic oli alunperin iPhonen ensimmäinen vakavasti otettava kilpailija. 5800:n sisar 5230 jatkaa samaa linjaa, mutta hieman karsituilla ominaisuuksilla ja mielestäni tyttömäisemmällä ulkonäöllä. Kosketusnäyttö on suhteellisen tarkka ja puhelimen käyttö loogista. Tekstiviestin kirjoitusta varten esiin tulee näppärä qwerty-näppäimistö, jolla kirjoittaminen tosin on ainakin allekirjoittaneella vielä hitaampaa kuin vanhaan tyyliin ennustavalla tekstinsyötöllä. Harmikseni tässä minun mallissani puhelimesta puuttuu wlan sekä stylus-kynä, joten näyttöä on käytettävä joko sormin tai kuvassa näkyvällä plektralla. Wlanin ajattelin olevan tarpeeton, mutta olisihan tuolle tullut jo muutamaan otteeseen käyttöä. Toisaalta edelleen pääasiallisesti käytän laitetta puhelimena, mutta ei niistä mukavista lisäominaisuuksistakaan haittaa ole ollut. Paketissa tuli lisäksi mukana vuoden käyttöoikeus Nokian Musiikkikauppaan, joka onkin ollut jo kovassa käytössä.

Aina silloin tällöin törmää tapauksiin, joissa jonkin yksittäisen netinkäyttäjän elämää on alettu seuraamaan ja vakoilemaan. Tietoja kaivellaan monista eri lähteistä ja niiden perusteella kootaan kokonainen henkilökuva. Sellaisen jälkeen tulee aina mieleen kuinka paljon itsestään voi ja kannattaa internetissä kertoa. Olen usein miettinyt, että olisin itse voinut tehdä joitakin asioita toisin ja olisin voinut jättää jotain kirjoittamatta – nettiin kirjoitettu tieto kun on ja pysyy. Mm. Internet Archiven avulla voi etsiä vanhoja nettisivuja ja kaivella tietoa suhteellisen helposti. Saman nimimerkin käyttäminen monissa kanavissa helpottaa tietojen yhdistelemistä, vaikka ei olisikaan kirjoittanut johonkin kuin murto-osan itsestään. Julkinen profiili esimerkiksi Facebookissa tekee stalkkeroinnista naurettavan helppoa.

Helpointa olisi, jos ei paljastaisi yhtään mitään, ei nimeään, paikkakuntaa, ikää tai työpaikkaa. Tai postaisi yhtään ainutta kuvaa mihinkään päin nettiä. Anonyyminä on helppo ja mukava olla, kun voi kasvoitta ja häpeilemättä sanoa mitä oikeasti on mieltä. Usein sellaista tosin pidetään raukkamaisena ja ajatellaan, ettei henkilö uskalla seisoa sanojensa takana ihan oikealla nimellään. Jo oman nimensä kertominen tekee elämästä jollain tasolla kaikille avointa. Toisaalta eihän sitä koskaan tiedä vaikka jonkin kirjoituksen perusteella saavuttaisi jotain suurta, niinkin on epäilemättä käynyt. Toisinaan tulee miettineeksi, että kuinka ihmiset uskaltavat olla niin avoimia. Nimi yhdistettynä kasvoihin on aika vahva tuntomerkki. Selkeimmin tämän huomaa etenkin nykyään pinnalla olevissa muotiblogeissa, joiden pitäjät esiintyvät sujuvasti omina itsenään. Eikö heitä yhtään arveluta?

Syy, miksi tätä pohdin, liittyy selkeästi blogin pitämiseen ylipäänsä. Kirjoittaisiko vain ylimalkaista tekstiä, joka ei millään tavalla selkeästi kosketa omaa elämää vai pitäisikö henkilökohtaisempaa linjaa. Pelkkää yleistä jargonia sisältävästä blogista tulee helposti valju ja pinnallinen, mutta oman elämän ruotiminen internetissä ei houkuta sekään. Asiassa olisi kai löydettävä kultainen keskitie. Miten muut bloggaajat kokevat omasta elämästään kertomisen netissä?

Lautapelien suosio lienee hiipumassa näin konsolien ja pc-pelien valtakaudella. Siksi olikin pieni riski ostaa veljelle ja hänen puolisolleen joululahjaksi lautapeli, sillä heilläkin on siirrytty jo konsoliaikaan. Pelistä tuli kuitenkin jättimenestys joulupyhien aikaan ja voittajasta käytiin kovaa kamppailua. Hankittu peli oli Menolippu. Ostin Eurooppa-version, mutta pelistä on useita muitakin osia. Peli on suunniteltu 2-5 pelaajalle, mutta omasta mielestäni se vaatii vähintään 3 pelaajaa ollakseen tarpeeksi haastava.

Kuvassa neljän pelaajan rakentamat rataosuudet ja kaksi juna-asemaa

Menolipun idea on yksinkertainen – rakentaa rautateitä pelilaudalle. Aluksi pelaajille jaetaan reittikortit, joista kukin valitsee itselleen vähintään yhden tavoitteen. Pelaajan on pyrittävä rakentamaan valitut reitit siten, ettei muut pelaajat saa tietää alku- ja määränpäätä. Reitin rakentamiseen vaaditaan junakortteja, joita kerätään pakasta tai pöydästä nostamalla. Yhtä yhteyttä kahden kaupungin välille voi rakentaa vain yksi pelaaja, mutta maksullisten juna-asemien avuilla muiden rataosuuksia on mahdollista käyttää. Jokainen osuus vaatii tietyn määrän tietyn värisiä junakortteja, joten niiden keräilemiseen menee oma aikansa. Liian kauan kortteja ei kuitenkaan kannata hamstrata, etteivät muut ehdi rakentaa pelaajan haluamaa yhteyttä. Lisäreittejä voi nostaa pelin edetessä tai pyrkiä rakentamaan vaikkapa pisintä yhtämittaista reittiä. Peli päättyy, kun yhdellä pelaajalla on jäljellä enää korkeintaan kaksi junaa, eli pelimerkkiä. Pisteet jaetaan onnistuneiden reittien ja pisimmän reitin perusteella. Myös jokaisesta rataosuudesta saa pelin edetessä tietyn pistemäärän.

Peli on erittäin viihdyttävä ja kestää parhaimmillaan (tai pahimmillaan) monta tuntia. Suosittelen etenkin aikuisten seurapeliksi ja sisarusten väliseen kilpailuun. Veli voitti 2-1, vähän jäi hampaankoloon.

Jos tällä eväällä ei lähde viikonloppu käyntiin niin ei sitten millään. Nälkä oli niin kova, ettei kuvaakaan ehtinyt ottaa.

Nachosalaatti

Jauhelihaa
Texmex-maustepussi
Valkosipulinkynsi
Jäävuori- tai muuta rapeaa salaattia
Kirsikkatomaatteja
Paprikaa
Kurkkua
Maissilastuja
Cheddaria
Ranskankermaa

Suikaloi salaatti, puolita tomaatit, viipaloi kurkku ja paprika. Ruskista jauheliha, lisää murskattu valkosipulinkynsi ja texmex-mausteseos pussin ohjeen mukaan. Kokoa annos lautaselle. Asettele salaatti pohjalle sekä lisää muut vihannekset ja jauhelihaseos salaattipedille. Ripottele päälle murskattuja maissilastuja ja cheddar-juustoa raasteena sekä nosta päälle muutama nokare ranskankermaa. Nauti suurella ruokahalulla huurteisen juoman kera.

Hyvää viikonloppua!

Ennen joulua pohdin uuden sängyn hankintaa ja eri vaihtoehtoja. Uuden vuoden jälkeen kurvasimme mietintöjen päätteeksi Ikeaan tutustumaan lähemmin heidän tajoamiinsa vaihtoehtoihin. Sijoitimme joululahjaksi saadut rahat ja säästöt parempiin uniin ja ostimme sängyn parin tunnin pötköttelyjen jälkeen.

Kassalle päätyi täysin sama vaihtoehto kuin mitä Sitruuna oli hankkinut vähän aikaisemmin ja olemme olleet valintaan erittäin tyytyväisiä. Patja on kiinteä Sultan Sagvåg ja päällä on Sultan Tveit lateksipetari. Mies olisi ollut kiinnostunut saman runkopatjan päälle suositellusta Tafjordista, mutta itse koin sen aivan liian kovaksi ja parisängyssä on kivempi, jos petauspatja on koko sängyn levyinen. Ajatuksena viskoelastinen patja oli kyllä alunperinkin mielenkiintoinen, mutta kokeiltuna ei tuntunut mukavalta. Tiestysti se vaatisi totuttelua, sillä jo nykyinenkin yhdistelmä tuntui itselle aluksi hutiostokselta ja liiankin kiinteältä. Nyttemmin uni maistuu kummallekin paremmin kuin pitkään aikaan.

Koska meillä ei omaa autoa ole, valitsimme sängylle kotiinkuljetuksen. Kuljetus olikin yllättävän halpa, sillä olin varautunut satasen maksuun, mutta siihen menikin vain 49 euroa. Olin katsonut nettisivuilta väärää hinnastoa, mutta siitä huolimatta mielestäni kuljetus oli edullinen. Kahdenkympin lisämaksulla vanha jenkkisänky vietiin kierrätettäväksi, joten sen loppusijoituksesta ei tarvinnut itse huolehtia. Koko kuljetusprosessi saa kyllä muutenkin isot kiitokset. Sänky toimitettiin heti seuraavana arkipäivänä ja juuri siihen aikaan kuin oli Itellan kanssa sovittukin.

Kiinteämpi sänky vaatii selkeästikin muhkeammat tyynyt, kun keho ei uppoakaan patjaan ja siten nosta päätä ylemmäs. Mukavat untuvatyynyt jo sänkyostoksilla löysinkin, mutta silloin niitä ei vielä tullut hankittua. Nähtävästi myös blogissa esittämäni haaveeni puuvillasatiinilakanoista oli otettu myös huomioon, sillä eräästä joulupaketista paljastui ihanan pehmoinen valkoinen lakanasetti. Aamukiukkua ja huonosti nukuttua yötä ei ainakaan enää voi laittaa epämukavan sängyn piikkiin.

http://www.istockphoto.com

Hei vaan taas, mittava blogin uudistusprosessi on vihdoin saatu päätökseen. Syitä väliaikaiseen sulkemiseen ja päivityksiin oli muutama.

Ensinnäkin vanha blogi oli alunperin tehty itse ihan vain lähinnä kokeilua varten, että jos ei sitten enemmän innostakaan kirjoitella. Kirjoittelu maistui kuitenkin paremmin kuin oli oletettukaan, joten tottakai minun alkoi tehdä mieli kaikenlaisia lisäominaisuuksia lähinnä hallintapuolelle. Niiden lisääminen ei ollut helppoa, joten päädyttiin ratkaisuun asentaa kokonaan uusi softa. Nykyään kirjoittelen blogia WordPressin avulla ja tämä tajoaa kaiken sen mitä olen kaivannutkin. Vanhojen tekstien siirtäminen tänne ei ollut mahdollista, mutta sivupalkkiin on tulossa linkki vanhan blogin teksteihin, kunhan se on säädetty takaisin lukukuntoon.

Samalla oli hyvä aika uudistaa vähän ulkoasua. Vaikka entinen olikin ihan toimiva ja riittävän yksinkertainen, koin sen vähän synkäksi tummista palkeista johtuen. Nykyinen teema pitää yksinkertaisen (ellei vieläkin yksinkertaisemman) ulkoasun, mutta on raikkaampi. Vielä, kun tekstin sekaan tulee kuvia postausten myötä, niin blogi saa vähän eloa, mutta ei kuitenkaan mene levottomaksi.

Blogin toiminteet on testattu kolmen eri selaimen uusimmalla versiolla, Operalla, Firefoxilla ja Explorerilla. Toivoisinkin muiden selainten käyttäjiltä tässä kohtaa kommenttia, että näyttääkö tämä blogi siltä miltä tämän oletettavasti pitäisi ja ovatko kaikki toiminnot käytössä. Muutenkin palaute muutoksista on tervetullutta.

PS. Nykyään täältä saa myös tilattua RSS:n, klikkaa vaikka tästä tai sivupalkin alareunasta.