Päätin vuoden vaihtuessa, että stressaan tänä vuonna huomattavasti vähemmän kuin edellisenä, se on ollut paha taipumukseni jo pitkään. Blogista (tai sen kirjoittajasta) on tullut enemmän väkinäinen kuin inspiroiva. Kirjoittaminen ei maistu, se ei vaan tunnu tällä hetkellä hyvältä, joten ajattelin pitää pienen tai vähän suuremmankin breikin.

Palaan vielä, tai sitten en, aika näyttää. Kiitos lukijoille, on ollut ilo vaihtaa ajatuksia kommenttiboksissa.

Ihanaa vuotta 2012 kaikille, nauttikaa elämästä.

Clas Ohlson yllättää jälleen. Sieltä löytyi halvempi vaihtoehto Orreforsin hiekkapuhalletuille lampuille. Kuupan sisään tulee halogeeni, joten ei ole edes kertakäyttökamaa.

Edit: MYYTY

Myydään valkoinen Ikean Malm-lipasto KxLxS 78x80x48 cm. Mukaan harmaa (kuvassa) ja vihreä lasilevy. Siisti kunto, vihreässä lasissa yksi pieni naarmu, joka ei luultavasti näy jos lasin kääntää ympäri.

Hp 40 euroa ja saisi tulla hakemaan, autoomme lipasto ei mahdu. Sijaitsee Kehä 3:n sisäpuolella, tarkemmat koordinaatit yhteydenottojen mukaan. Kaupoista kiinnostuneiden viestit perfektionismi (at) gmail.com

Olen pitkästä aikaa innostunut neulomaan. Koulussa olin ihan surkea neuletöissä. Neuloin niin tiukkaa, että puikot vaan natisivat, kun hiki otsalla punnersin silmukoita puikoille. Sisulla olen opetellut uudelleen, eikä enää tarvitse tuskastella. Virheet vaan jäävät korjaamatta, kun en viitsi purkaa, mutta eipä sen niin väliä. Seuraava tavoite on neuloa sukat ja monen vuoden tavoitteena on ollut tehdä mekko itselle. Siihen olisi sitten syytäkin tulla virheetöntä jälkeä. Aloittelin kuitenkin vähän iisimmästä, jämälangat saavat valmistua kaulaliinaksi ja miehelle on tekeillä kintaat huovutuslangasta. Vähän jänskättää, tällä hetkellä ne ovat jättiläisen lapaset, pesukoneen jälkeen toivottavasti muutakin kuin mytty villaa.

Myös makuuhuone on saanut uusia vaatteita. Saatiin vihdoin ripustettua Ikean löytönurkasta pilkkahintaan ostettu kirjaintaulu seinälle ja Sokoksen alelaarista kaivetut punaiset telttalakanat pääsivät lähestyvän joulun kunniaksi petivaatteiksi.

Ulkona onkin vain sitä yhtä ainoaa väriä – harmaata. Miettikää miten paljon meillä olisi lunta, jos tuo kaikki vesi tulisi jäätyneessä olomuodossa.

Laitoin Anulta ostamani talotapetin toistaiseksi kehyksiin, vaikka rullasta riittäisi isommallekin alalle. Saa olla toistaiseksi näin, en vielä tiedäkään haluanko kuviota isommalle alalle.

Talot sopivat mainiosti laukkujulisteen vierelle (julkka tilattu täältä), taustasävy on paperissa samanlainen. Mallailin kaveruksia viikonloppuna sohvan päälle, mutta lopullinen sijoituspaikka on vielä mietinnässä. Alkuun olin ajatellut laittavani nämä eteisen käytävälle, mutten ehkä tohdikaan piilottaa kuvia niin näkymättömään paikkaan. Voi, kun olen niin huono tällaisessa.

Ripustin olohuoneen nurkkaan joulurisun huopapallojen pariksi Clas Ohlsonilta löytyneet valot. Mietin ja katselin pitkään La Case de cousin Paulin palloja, mutta päädyin nyt näihin pienempiin (ja halvempiin). Patteriputket eivät ole yleensä mikään kaunistus, mutta valoilla niistä sai edes vähän kivemmat.

Valot saavat jäädä sitten joulun jälkeenkin paikoilleen, ei nolota yhtään.

Näin ensialkuun sorry pieni radiohiljaisuus. En ole jaksanut vaan innostua mistään.

Ajastaika-blogin Jose heitti minulle ainakin sata vuotta sitten 8 asian haasteen, jonka tyystin unohdin. Mutta nyt otan itseäni niskasta kiinni. Tehtävä on siis kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään ja vastata kysymyksiin. Suurena ystäväkirjojen ja slämäreiden ystävänä vastaan mielelläni tähän ja luen vielä mielummin muiden vastauksia. Kiitos Jose, täältä pesee:

1. Molemmat korvani ovat tinnittäneet useiden vuosien ajan kohtalaisen voimakkaasti. Normaalina päivänä en tinnitusta huomaa, mutta etenkin iltaisin nukkumaan mennessä vinkuna häiritsee ja nukahtaminen on välillä vaikeaa. Korvatulppia on mahdotonta käyttää edellämainitusta syystä. Tinnituksesta huolimatta rakastan olla kotona hiljaisuudessa, puuhastellessa ininään ei kiinnitä huomiota. Kuuntelenkin mm. musiikkia ainoastaan autossa, voisin helposti viettää pitkänkin ajan ilman taustamelua. Sen sijaan kaikki visuaalinen on minulle paljon tärkempää.

2. Hajuaistini on välillä vähän liiankin hyvä.

3. Muistan asioita elokuvamaisesti, eli katselen mielessäni jotain muistoa kuin elokuvaa tai valokuvaa. Kaikenlaiset numerosarjat ja nippelitiedot jäävät helposti mieleeni, muistan esimerkiksi läheisten ihmisten hetut, pankkitilien numerot, puhelinnumerot yms, vaikken olisikaan tarvinnut niitä pitkään aikaan.

4. Olemme äidin kanssa kuin kaksi marjaa. Pääteltävissä on, että a) äitini on todella nuorekas tai b) minä näytän huomattavasti ikäistäni vanhemmalta. Meillä on myös hyvin samanlainen sisustusmaku. Minun on ehkä hieman modernimpi kuin äidin, mutta peruselementit ovat samat.

5. Mietin usein, että missä vaiheessa ihmisen tulisi tietää mitä haluaa tehdä isona. En vieläkään tiedä mihin haluan asettautua elämään, enkä koe olevani vielä lopullisesti kotona. Mahtaakohan se kuuluisa biologinen kellokaan koskaan tikittää.

6. Inhoan snobbailijoita, paremmuuttaan korostavia ja sellaisia minä minä -ihmisiä. Sen vuoksi tähän kyselyyn vastaaminen ja blogin kirjoittaminen ylipäänsäkin sotii itseäni vastaan. Tämähän on vain minusta.

7. Blogituttujen tapaaminen voisi olla mukavaa. Toisaalta kuitenkin vierastan ajatusta “paljastumisesta”, vaikka tokihan kaikista joskus nettiin jotain kirjoittaneesta tietoja löytyy, eikä siihen tarvitse edes kovin paljoa nähdä vaivaa. Sekin ajatus kiusaa minua ja olen monesti miettinyt koko homman lopettamista.

8. Seuraan yli kuuttakymmentä blogia päivittäin. Jossain vaiheessa määrä oli pitkälti yli sata, mutta hiljalleen joukosta on karsiutunut jäljelle vain helmiä.

Suosikkiväri: Klassisen raikkaat musta, valkoinen ja kaikki siitä väliltä.
Suosikkieläin: Kaikenlaiset kättä suuremmat eläimet saavat minussa aikaan awwww-reaktion ja kyyneleen kirpoamaan silmäkulmaan.
Suosikkinumero: 13.
Suosikki alkoholiton juoma: Vichyjä ja muita kuplivia tulee juotua eniten.
Facebook vs. Twitter: Ei kumpikaan.
Intohimoni: Järjestelmällisyys, voiko niin sanoa?
Saada vai antaa lahja: Antaa.
Suosikkikuvio: Neliöt ja kuutiot.
Suosikkiviikonpäivä: Perjantai.
Suosikkikukka: Tulppaanit, pionit ja auringonkukat ovat aina varma valinta, ruusuja minulle ei kannata tuoda. Viherkasvit ovat enemmän sydäntäni lähellä ja niistä anopinkieli on ikisuosikkini.

Huikeita paljastuksia. ;)

Kuten tavallista, en jaa tätä eteenpäin. Mielenkiintoista olisi kuitenkin lueskella muidenkin vastauksia. Joten, teidän vuoronne!

Olen pyöritellyt huopapalloja joulurisua varten. Sormet ryppyisenä kuin mummolla konsanaan. Hidasta hommaa, noihin muutamaan minulta meni varmaan yli tunti. Tiimarista ostettu ei minkään merkkinen villa huopuu paljon helpommin ja kauniimmin kuin Novitan Hahtuvainen, tai sitten tekijässä on vikaa (sekin on mahdollista, kun en ole ikinä ennen mitään huovuttanut).

Ajatus oli jatkojalostaa palluroita joulun jälkeen, mutta saa nähdä jaksanko pyöritellä näitä tarpeeksi. Monta pitäisi vielä tehdä, mutta onneksi jouluun on vielä aikaa. :)

Piipahdimme eilen Tapiolan Sokoksella etsimässä hyviä alelöytäjä (kaikki kodin ja pukeutumisen tuotteet -30-70%, liike lopettaa). Kodinosasto oli aika tyhjä, mutta jotain sentään kuitenkin löytyi. Pääasiassa lähdin metsästämään Teemaa, mutta jäljellä oli enää muutamia kappaleita harmaita osia. Myöskään laseja ei enää juurikaan ollut, Kartiot olivat mm. jo ihan loppuunmyytyjä. Astiahylly ei suinkaan jäänyt täydentämättä, vaan ostimme Senta-sarjaan pari punaviinilasia lisää. Pikkuhiljaa sekin sarja alkaa olla niin, että kaikkea on vähintään kahdeksan. Hullua kahden ihmisen taloudessa, mutta toivottavasti meillä vastedeskin käy joskus vieraita. :)

Pyyhkeitä ja lakanasettejä oli vielä runsaasti jäljellä, etenkin Marimekkoa. Pinoista lähtikin mukaan pari vihreää Marimekon pyyhettä, joiden huomasin tosin vasta äsken kuvaa ottaessa olevan hieman erilaiset keskenään, voihan kökkö. Katsoin kyllä eilen lappuja leikatessani, että toisessa oli selkeästi erilainen, uudempi lappu, mutta enpä arvannut, että kangaskin olisi ollut poikkeava, eikä tietenkään kaupassakaan tullut tutkittua. Toisessa on paljon karkeampikuvioinen frotee kuin toisessa, onneksi sentään värit ja raidan leveys täsmäävät. Ehkäpä ne eivät käytössä niin erotu.

Kannattava reissu, kuin olisi laittanut rahaa pankkiin. Kun laskee kaikki alennukset ja joulualen -10 € lippulappuset, hintaa jäi enää alle puolet alkuperäisestä. Kannattaa kuitenkin toimia nopeasti, jos jotain kotiin tai lahjaksi haluaa hankkia edullisempaan hintaan.

Pyyhkeistä puheenollen, kyselin teiltä jo jonkin aikaa sitten vinkkejä mustien pyyhkeiden suhteen. En kuitenkaan ottanut neuvoistanne vaaria, vaan löysin Ikeasta ihan loistavat vaihtoehdot. Ihan kaikkia malleja sieltä ei kannata ostaa, mutta erityisen hyviksi olen todennut Fräjenit, jotka nämä mustatkin ovat ja Åfjärdenit. Eivät nukkaa yhtään ja frotee on mukavan karkeaa, mutta imukykyistä. Nappivalinta.

PS. Ihan toivotonta kuvata enää mitään tähän aikaan päivästä. Luonnonvalo on kadonnut jo pari tuntia sitten ja ulkona on ihan säkkipimeää.

Tämän hetken sisustustrendi on edelleen onneksi aika musta-valkoinen, joten itseä miellyttäviä elementtejä on helppo löytää. Jos toivoisin jotain edellisten lisäksi, olisi listani aika väritön.

Eteisen valaistukseksi haluaisin Ikean 365+ Hotta -valaisimia kaksi kappaletta. Tyylillisesti näissä on jotain samaa kuin Tom Dixonin Beateissa, jotka riippuvat mm. Valkoisen Harmajan eteisessä. Heillä on muuten runsaasti valaisimia, jotka ottaisin heti itsellenikin.

Kauniit ja sisustukselliset palovaroittimet ovat puhuttaneet jo pitkään ja nyt tarjolla olisi hauska vaihtoehto Chick-a-Dee. Meillä varoitin on aika huomaamattomassa paikassa, mutta tuon voisi tuoda hyvinkin enemmän esille, ihana!

Mustaa Teemaa on hiljalleen alkanut hiipiä astiakaappiimme valkoisen seuraksi ja suurena astiafanaatikkona ottaisi mieluusti sitä lisääkin vielä. Ajaton klassikko, jota on helppo yhdistellä kaikenlaiseen kattaukseen.

Kuten monesti todettua, vanha kameramme on oikeasti kohta ihan romu, joten uudelle olisi todellakin tilaus. EOS 60D houkuttaa, ellei olisi jo liiankin hifi minun kuvaustaidoilleni. Hintaa kameralla on kuitenkin edelleen liikaa minun rahapussilleni, joten on tultava toimeen vanhalla tai katseltava jotain muuta vaihtoehtoa.

Toivelistani tuntuvat olevan kovin valaisinpainotteisia, johtuneeko se tästä pimeästä vuodenajasta (missä muuten viipyy se lumi, jonka piti sataa tänne viime yönä?!). Tupla Kuplalle on mietittynä jo valmiiksi monta sijoituspaikkaa ja tämä varmaan tuleekin olemaan seuraava suurempi valaisinhankinta. Ellen tule ostaneeksi Origo-kirkasvalolaitetta, sitäkin olen kaupassa muutamaan otteeseen pyöritellyt. Olisi ensin mielenkiintoista kyllä testata jollain lainavalaisimella olisiko kirkasvalosta oikeasti mitään hyötyä itselle.

Onneksi en ole ihan niin kamalan materialistinen, mitä nämä kollaasit antavat ymmärtää. Kliseistä rauhaa, rakkautta ja terveyttä toivon tietenkin kaikesta eniten niin itselleni kuin muillekin. Vaan ainahan sitä saa taas suunnitella ja haaveilla, vaikka alkuunsa lottovoitosta. Se viime viikonlopun 83000 olisi riittänyt ihan mainiosti. Tai vaikka edes satanen.